torstai 6. syyskuuta 2012

Keskiviikon kotipäivä

Ollaan yritetty keksiä meille arkisin jokaiselle päivälle jotain pientä tekemistä jossain muualla kuin kotona, sillä kuusikin tuntia ennen Juhon päiväunia on aika pitkä aika olla vain neljän seinän sisällä kaksiossa. Etenkin, jos kelien puolesta puistonkin voi suosiolla jättää väliin.Mutta keskiviikkona oli sellainen päivä, kun oltiin vain kotona ja mukavastihan se päivä sujui, kun vain mielikuvitusta käytti! :)


Aamulla oma nokkamuki ei kelvannut, vaan piti saada samanlainen pullo kuin isillä!No pääasia että juo vettä, juo sitä sitten mistä tahansa!:) (Jospa MassNutrition antais meille alennusta lisäravinteista, kun Juho mainostaa niiden juomapulloa.. :D)



Päivään kuului monenmoista leikkimistä ja touhuamista, kuten koiran syöttämistä, harjaamista ja silittämistä.. (helppo koira, kun ei lähde karvoja eikä ääntä! :D)





Omalla kärrylläkin hurjasteltiin, tosin pehmolelut eivät päässeet nyt ajelulle, vaan lensivät lattialle ja oli Juhon vuoro mennä kyytiin.






Päiväunien jälkeen laitettiin essu päälle ja alettiin leipomaan porkkanaleipiä mummon hyvällä reseptillä! :) 





Sotkulta ei voitu välttyä, mutta onneksi pesukone pesee (Juho pyyhki kätensä mun vaatteisiin) ja lattia on helppo puhdistaa. Pääasia että oli hauskaa! :)





...ja tuli hyviä leipiä, nam!




Juhokin halusi mennä bloggailemaan, mutta harmi kun tietokone sattui juuri silloin menemään päiväunille.... :)





Ennen isin kotiintuloa äiti laittoi Puuha-Peten pyörimään, jotta sai siivottua keittiön kaaoksen.. jaksoi Juho sitä tuijottaa tän kuvan ajan! :D





Käytiin me myös pyöräkärryllä tunti olemassa ulkona leikkimässä, ettei ihan sisälle jääty, mutta muita ihmisiä ei nähty, kun puistokin oli hiljainen. On se pyöräkärry vaan kätevä keksintö, pääsee nopeasti ja kivuttomasti paikasta toiseen, kun Juho viihtyy kyydissä mainiosti ja on onnessaan kypärästään! Ei tarvitse koko aikaa nostella sen maahan pudottamia leluja, hanskoja, pipoa yms tai laittaa sitä takas istumaan, kun nousee rattaissa seisomaan, kuten tänään kävi. 

Ja miksi aina juuri silloin, kun olen saanut kiukuttelevan ja mieltään osoittavan lapsen puettua kunnolla, (ulkovaatteet, kengät ja kaikki) ja ollaan astumassa ovesta ulos, huomaan, että "Jahas, riisutaanpa vaatteet ja vaihdetaan vaippa ensin." Ja eikun aloittamaan koko homma alusta! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti